Lasikevät/Surullinen Liisa - Hector

Voit kääntää pään, silti kyynelees nään

Nyt kerro pois, mikä painaa

Hetkisen taakkaasi lainaa?

Avaudu vaan, et voi kuitenkaan

Pimeään jäädä, sä tiedät:

Hetken vain yksin sä siedät

Liisa, Liisa pien… Liisa, Liisa…

Sun silmäs kuin suuret ikkunat on

Vaan huomaa et valon voimaa

Turhaan vain itseäs soimaat

Sä sulaudut seiniin varjoisimpiin

Mä läheltä lämpöä tarjoon

Meitä et saa viedä varjoon!

Liisa, Liisa pien… Liisa, Liisa…

Sä nurkassa oot — ääriviivasi nään

Ja muutakin: jokin loistaa

Jotain on, mitä ei poistaa

Voi sinustakaan: se jäljelle jää

Kun rakkaus kuivuu, ja tuntuu

Että ei voi sitä toistaa…

Liisa, Liisa pien… Liisa, Liisa…

Liisa, Liisa pien… Liisa, Liisa…

Liisa, Liisa pien… Liisa, Liisa…

Tu peux tourner la tête, toujours en larmes

Maintenant dis-moi ce qui pèse

Emprunter votre fardeau momentané ?

Mais ouvre-toi, mais tu ne peux pas

Pour rester dans le noir, vous savez :

Tu ne peux rester debout qu'un instant seul

Liisa, Liisa petite isa Liisa, Liisa…

L'oeil du soleil est comme de grandes fenêtres

Mais remarquez que vous n'êtes pas le pouvoir de la lumière

Vous vous sonnez juste en vain

Tu te fond dans le plus ombragé sur les murs

Je ferme la chaleur sur l'offre

Vous ne devez pas être éclipsé !

Liisa, Liisa petite isa Liisa, Liisa…

Vous êtes dans le coin - votre contour

Et plus : quelque chose brille

Quelque chose ne doit pas être supprimé

Oh, toi aussi : il reste

Quand l'amour se dessèche et se sent

Que cela ne se reproduise pas…

Liisa, Liisa petite isa Liisa, Liisa…

Liisa, Liisa petite isa Liisa, Liisa…

Liisa, Liisa petite isa Liisa, Liisa…