Kun Pariisi kuolee - Jari Sillanpää

Sälekaihtimet terävin kynsin aamun eteiseen viipaloi

Kaksi hahmoa samoilla kaduilla vielä hetken astella voi

Vielä hetken on helvetti poissa sitä irti ei päästää saa

Eikö rakkaudden opinnoissa enää kerrata historiaa?

Ikuisuuden päättyessä me olemme tulta ja lunta

Me olemme maallisen tiensä päähän

Kulkenut valtakunta

Minä pyydän

Pidä mut hereillä, ei tehdä tästä painajaisunta

Ystävyys yhä henkiin jäähän

Kun Pariisi kuolee?

Hellä kuiskaus rannalla Seinen

Eikö kauneutta säilymään saa?

Helikopteri piilossa jossain

Nousukäskyjään odottaa

Vaikka tappaisin jokaisen muiston

Pommittaisin pois kaupungin

Puut ja pensaat ja jokaisen puiston

Mitä sillä mä voittaisin?

Ikuisuuden päättyessä me olemme tulta ja lunta

Me olemme maallisen tiensä päähän

Kulkenut valtakunta

Minä pyydän

Pidä mut hereillä, ei tehdä tästä painajaisunta

Ystävyys yhä henkiin jäähän?

Ehkä liikaakin yhdessä koimme

Kaiken tuon jos on jäätävä taa

Silti rauhassa erota voimme

Ettei katkeruus valtaa saa

Ikuisuuden päättyessä me olemme tulta ja lunta

Me olemme maallisen tiensä päähän

Kulkenut valtakunta

Minä pyydän

Pidä mut hereillä, ei tehdä tästä painajaisunta

Ystävyys yhä henkiin jäähän

Kun Pariisi kuolee?

Stores vénitiens avec les clous les plus pointus du couloir du matin tranchés

Deux personnages dans les mêmes rues peuvent marcher un instant de plus

Pendant un moment, il y a un enfer à ne pas lâcher

L'histoire ne se répète-t-elle plus dans l'étude de l'amour ?

A la fin de l'éternité nous sommes feu et neige

Nous sommes au bout de notre chemin terrestre

Le royaume passé

Je demande

Gardez-le éveillé, n'en faites pas un cauchemar

L'amitié est toujours vivante

Quand Paris va-t-il mourir ?

Un doux murmure sur les bords de Seine

La beauté n'est-elle pas préservée ?

Hélicoptère caché quelque part

En attendant ses ordres d'ascension

Même si j'ai tué tous les souvenirs

Je bombarderais la ville

Arbres et arbustes et chaque parc

Qu'est-ce que je gagnerais avec ça ?

A la fin de l'éternité nous sommes feu et neige

Nous sommes au bout de notre chemin terrestre

Le royaume passé

Je demande

Gardez-le éveillé, n'en faites pas un cauchemar

L'amitié est-elle toujours vivante ?

Peut-être que nous avons vécu trop de choses ensemble

Tout ça si tu dois rester derrière

Pourtant en paix nous pouvons nous séparer

Cette amertume ne gagne pas en puissance

A la fin de l'éternité nous sommes feu et neige

Nous sommes au bout de notre chemin terrestre

Le royaume passé

Je demande

Gardez-le éveillé, n'en faites pas un cauchemar

L'amitié est toujours vivante

Quand Paris va-t-il mourir ?