Jossain metsäin takana - Johanna Kurkela

Jossain metsäin takana aavat aukeaa

Kalalokit kiertelevät vanhaa majakkaa

Laivat lipuu satamasta ulapalle päin

Siellä laivan kannella sut viime kerran näin

Sanoit metsän ahdistavan uuden etsijää

Saamattomat nahjukset vain lumen seuraan jää

Tiesit maailman voittavasi kunhan yrität

Näivettyköön juurilleen tääll' metsäpitäjät

Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait

Että onnen kultakäsi antoi mitä hait

Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin

Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin

Joskus ehkä muistat vielä maata metsien

Muistat pilvet valkopurjeet yllä järvien

Muistat miten kuikka huusi illan ikävään

Pajulinnun hento laulu häipyi hämärään

Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait

Että onnen kultakäsi antoi mitä hait

Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin

Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin

Vain ihmisiä korpimaan sä unohtaa et voi

Lapsuus sekä nuoruusaika terässiteet loi

Oot yhä yksi joukosta, oot sitä ainiaan

Sen maailman juhlapöydissäkin joudut muistamaan

Toivon, että etsimäsi maailman teiltä sait

Että onnen kultakäsi antoi mitä hait

Ettei haavees tallautuisi kadun asfalttiin

Että usko sulla säilyis suuriin unelmiin

Laivat lipuu satamasta ulapalle päin

Vieläkin sua odotan, oi rakas ystäväin

Quelque part dans les bois derrière les ouvertures s'ouvrent

Des bûches de poisson orbitent autour de l'ancien phare

Les navires sortent du port

Là, sur le pont du navire, la dernière fois comme ça

Tu as dit que la forêt harcelait un nouveau chercheur

Les bouchées indisponibles ne sont laissées que dans la neige

Tu savais que le monde gagnerait aussi longtemps que tu essayais

Laisse les forestiers d'ici flétrir leurs racines

J'espère que tu as le monde que tu cherchais

Cette main d'or du bonheur a donné ce que les requins

Que le rêve ne foulerait pas l'asphalte de la rue

Cette foi survivrait dans de grands rêves

Parfois, vous vous souvenez peut-être encore du pays des forêts

Vous vous souviendrez des nuées de voiles blanches au-dessus des lacs

Tu te souviens comment Kuikka a crié ce soir

Le chant délicat du saule s'est estompé dans le crépuscule

J'espère que tu as le monde que tu cherchais

Cette main d'or du bonheur a donné ce que les requins

Que le rêve ne foulerait pas l'asphalte de la rue

Cette foi survivrait dans de grands rêves

Seules les personnes à ravager, vous ne pouvez pas oublier

L'enfance et l'adolescence ont créé des liens d'acier

Tu fais toujours partie de la foule, tu l'attends pour toujours

Même aux tables de fête du monde, il faut se rappeler

J'espère que tu as le monde que tu cherchais

Cette main d'or du bonheur a donné ce que les requins

Que le rêve ne foulerait pas l'asphalte de la rue

Cette foi survivrait dans de grands rêves

Les navires sortent du port

J'attends toujours, oh chers amis