Sormenjäljet - Johanna Kurkela

Häntä koskaan unohda en

Hänen katseensa oli kuin tulta

Oli hymynsä harvinaislaatuinen

Se aseet riisui multa

Hän ei puhunut paljoakaan

Hän istui ja katseli vaan

Mut vaikka kuinka tahtoisin

Hartaasti tai vielä hartaammin

En häntä pysty unohtamaan

Hän jätti sormenjäljet

Mun sydämeen

Niin selvät todisteet

Viittaavat syylliseen

Ei ole epäilystäkään

Kun katsoo hänen käsiään

Vaikka kosketti silkkihansikkain

Silti jäljet sydämeen sain

Kaiken itsestäin paljastin

Epäilyksettä hänelle elin

Ja hän jotenkin näki mut silloinkin

Kun minuun seisoi selin

Sitä pysty en selittämään

Ja siksi en yritäkkään

Mut ilman häntä ois

Vapaaksi päässyt en

Kuin lintunen

Hänelle velkaa elämän jään

Je ne l'oublierai jamais

Son regard était comme le feu

Son sourire était rare

Il a désarmé les armes

Il ne parlait pas beaucoup

Il s'est juste assis et a regardé

Mais peu importe combien je veux

Sérieusement ou plus sérieusement

je ne peux pas l'oublier

Il a laissé des empreintes digitales

À mon cœur

Des preuves si claires

Référez-vous au coupable

Il n'y a pas de doute

En regardant ses mains

Bien touché le gant de soie

Pourtant j'ai des traces dans mon coeur

J'ai tout révélé sur moi

Sans doute un corps pour lui

Et d'une manière ou d'une autre, il l'a vu même alors

Quand je me tenais sur le dos

je ne peux pas l'expliquer

Et c'est pourquoi je n'essaie pas

Mais sans lui, il aurait

je ne me suis pas libéré

Comme un oiseau

Il lui doit la glace de la vie