Tuulten viemää - Kaija Koo

Poika kääntää kahvinkeittimen kii

Hän laittaa ikkunan säppiin

Heittää hyvästit huoneelleen

Hän odottelee hissiään

Taas talonmies juovuksissa

Puhuu kuudella kielellään

Tuuli vie kaiken mennessään

On hän ja maailma sodassa keskenään

Tyttö lähtee kotoaan

Isä hautaustoimistostaan

Saapuu saattokeikaltaan

Raitiovaunulla rapakon taa

Hän ajatuksissaan matkustaa

Ja havahtuu kolinaan

Tytön huulet veisivät pojan mennessään

Mutta hän ei ole poikaa nähnytkään

Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen

Mutta minkäs teet

He joka päivä toistensa ohi kävelee

Niin kohtalo sanelee

Ja päivä iltaa kohti kuin laiska rosvosakki se raahustaa

Tuulten viemää

Heidän tarinansa kai joskus kirjoitetaan

Vuodet vierii jylisten

On jäänyt jälkiä sen

Muuten kaikki ennallaan

Nainen lähtee kotoaan

Isä firman autolla komeasti

Hautaan saatetaan

Tuuli vie kaiken mennessään

On mies ja maailma sovussa keskenään

Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen… (x2)

Kun sitten yö tulee päälle ja lyö miehen kanveesiin

Nainen katselee tähtiin ja yrittää ymmärtää

Tässä kävikin niin

Ja he olisivat sopineet toisilleen, mutta minkäs teit

He joka päivä toistensa ohi käveli

Niin kohtalo saneli…

Le garçon allume la cafetière

Il met la fenêtre sur le loquet

Adieu sa chambre

Elle attend son ascenseur

Encore un gardien ivre

Parle six langues

Le vent prend tout au fur et à mesure

Lui et le monde sont en guerre l'un contre l'autre

La fille quitte la maison

Père de sa maison funéraire

Arrivée à l'escorte

En tram derrière le ruisseau

Il voyage dans ses pensées

Et se réveille au bruit

Les lèvres de la fille emporteraient le garçon

Mais il n'a pas vu de garçon non plus

Et ils s'intégreraient si bien l'un à l'autre

Mais quoi que tu fasses

Ils se croisent tous les jours

Alors le destin dicte

Et un jour vers la nuit comme un voleur paresseux le suce

Emporté par les vents

Je suppose que leur histoire est parfois écrite

Les années roulent par le tonnerre

Il en reste des traces

Sinon, tout est pareil

La femme quitte la maison

Papa dans la voiture de société beau

Ils sont amenés à la tombe

Le vent prend tout au fur et à mesure

Il y a un homme et le monde en harmonie l'un avec l'autre

Et ils s'accorderaient si bien… (x2)

Puis la nuit arrive et frappe l'homme sur la toile

Une femme regarde les étoiles et essaie de comprendre

C'est ce qui s'est passé ici

Et ils auraient été d'accord l'un avec l'autre, mais quoi que tu aies fait

Ils se croisaient tous les jours

Alors le destin a dicté…