Tuonelan Tuvilla - Korpiklaani

Olpa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen

Piti viikosta vihoa, ylen kauaista kaetta

Laativi tulisen jousen, jalon kaaren kaunistavi:

Kaaren rauasta rakenti, vaskesta selän valavi;

«Karkaeli nuoliansa

Sai vasamat valmihiksi ja jousen jänniteltäväksi»

Sie ampuisitko nyt Väinämöisen ja kaataisitko kalevalaisen

Tuo ilo ilmalta katoisi ja laulu maalta lankeaisi

On ilo ilmalla jo parempi ja laulu maalla laatuisampi

Kuin onpi Manalan mailla, noilla, tuolla Tuonelan tuvilla

Tuonelan tuvilla

Viikon vuotti Väinämöistä, valvoen vajojen päissä

Kuunnellen kujan perällä, vahtaellen vainiolla

Jou’utti tulisen jousen, koppoi kaaren kauneimman

Pään varalle Väinämöisen, surmaksi suvantolaisen

Siitä vanha Väinämöinen suistuvi sulahan

Selästä sinisen hirven

Être un jeune Joukahainen, un garçon maigre de Lappalainen

J'ai eu une semaine de colère, une très longue couverture

Source ardente élaborée, décoration d'arc noble:

Structure en fer à arc, moulage arrière en cuivre;

«Flèches de Karkaeli

J'ai les armes prêtes et le ressort tendu »

Souhaitez-vous tirer sur Väinämöinen maintenant et renverser le Kalevala

Cette joie disparaîtrait de l'air et la chanson tomberait de la terre

Il y a déjà mieux dans l'air et meilleure qualité dans le pays

Comme dans les terres de Manala, dans ces huttes de Tuonela

Huttes d'Hadès

Un an à Väinämö, supervisant les extrémités des hangars

Écoutant au fond de l'allée, fixant la poursuite

Tu ne frappes pas l'arc ardent, frappant sur le plus bel arc

Pour le chef de Väinämöinen, être tué par un routard

L'ancien déraillement de Väinämöinen en fond

Le dos d'un cerf bleu