Kaksi irrallaan - LAURA NÄRHI

En enää halua puhua

kuinka sanotaan sellaista

mistä ei voi tietää

onko se totta vai kuviteltua

Eikä sun tarvii vastata

kun ainakin miljoona

kysymystä ei vaan saa mun mielessäni muotoa

Luulin että voisin vaan

saada nämä tunteet loppumaan

mutta ei ne sammukaan

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan,

ettei meistä koskaan yhtä saa

Enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa

Jos jaksaisinkin uskoa

et olen vahvempi huomenna

ja aivan tarpeeks onnellinen ilman sinua

Mut sä oot liikaa kaikkea

ja mul on liikaa tunteita

Ne kaikki kasvattaa vain valheellista toivoa

Ei pitäis olla vaikeaa

laittaa kengät jalkaan, liikahtaa

mut jokin pitää otteessaan

Niin irrallaan

me ollaan,

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

Enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

mutten silti osaa lähteä

Niin irrallaan

me ollaan

ettei meistä koskaan yhtä saa

enkä tiedä

kumpi meistä ensin irroittaa

je ne veux plus parler

comment dire tel

ce qu'il ne faut pas savoir

que ce soit vrai ou imaginaire

Et le soleil n'a pas besoin d'être répondu

quand au moins un million

la question ne fait que prendre forme dans mon esprit

je pensais que je pouvais

mettre fin à ces sentiments

mais ils ne sortent pas

Si détaché

nous sommes

nous n'en aurons jamais

mais je ne peux toujours pas partir

Si détaché

nous sommes,

nous n'en aurons jamais

Et je ne sais pas

lequel de nous se détache en premier

Si je pouvais le croire

tu n'es pas plus fort demain

et juste assez heureux sans toi

Mais tu es trop de tout

et j'ai trop de sentiments

Ils ne cultivent tous que de faux espoirs

ça ne devrait pas être dur

mets tes chaussures à tes pieds, bouge

mais quelque chose retient son emprise

Si détaché

nous sommes,

nous n'en aurons jamais

mais je ne peux toujours pas partir

Si détaché

nous sommes

nous n'en aurons jamais

Et je ne sais pas

lequel de nous se détache en premier

Si détaché

nous sommes

nous n'en aurons jamais

mais je ne peux toujours pas partir

Si détaché

nous sommes

nous n'en aurons jamais

et je ne sais pas

lequel de nous se détache en premier