Jäljet - Marja Mattlar, Anssi Nykänen, Pekka Pohjola

Nämä jäljet ovat tulleet tänään

niitä voi lukea kuin rakkausrunoa.

Tuore lumi ei salaile mitään

ei sinun muuta tarvitse kertoa.

Sinä seisoit juuri tässä

ja häntä suutelit.

Kauan sylisi lämpimässä

tuota naista keinutit.

Minä tiedän miltä se tuntuu,

hän on kaunis ja mielenkiintoinen

ja kun arki mielestä haihtuu,

tulee hetkestä ikuinen.

Sinä tartuit kiinni tuuleen,

sitä koetit pysäyttä.

Tahdoit painaa jäljen veteen

ja sen siinä säilyttää.

Tätä jatkunut on ehkä pitkään,

hän on jättänyt sinuun jälkiä.

Niistä tiesin, vaikken tiennytkään,

enhän tahtonut turhaan epäillä.

Ja nyt pyydän ainoastaan,

että pysähdyt miettimään.

Tämä tulee aina vastaan,

jos jäljet vain peitetään.

Ja muista mistään et voi löytää

parempaa minua,

etkä herkuilla katettua pöytää

jokaisella aterialla.

Ces traces sont venues aujourd'hui

ils peuvent être lus comme un poème d'amour.

La neige fraîche ne cache rien

vous n'avez rien à me dire d'autre.

Tu étais debout ici

et tu l'as embrassé.

Long tour au chaud

cette femme se balance.

Je sais ce que ça fait,

elle est belle et intéressante

et quand les pensées quotidiennes s'évaporent,

devient momentanément éternel.

Tu as attrapé le vent,

vous avez essayé de l'arrêter.

Tu voulais appuyer sur la marque dans l'eau

et gardez-le là.

Cela peut durer longtemps,

il a laissé des traces sur vous.

Je les connaissais, même si je ne savais pas

Je ne voulais pas douter en vain.

Et maintenant je demande juste

que vous arrêtez de penser.

C'est toujours pratique,

si les traces sont juste couvertes.

Et rappelez-vous, vous ne pouvez rien trouver

mieux moi

et non une table couverte de gourmandises

à chaque repas.