Kun hiljaisuus oli kultaa - Olavi Uusivirta

Mä en tiedä mitä mä voisin enää tehdä

Muutaku sanoo et: «Rakas»

Tää on viimeinen ilta, sitten kaikki loppuu

Yöllä tuuli nousee ja meidät vie mukanaan

Oltiin vuosisadan rakkaustarina

Hautasit mut hiekkaan, mä hakkasin sut kiveen

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Vuosien päästä löytyy toisiinsa kietoutuneet

Hyvästi jäätyneet suut, rakastavaisten luut

Lauluja kirjoitetaan, oliko nähnyt kukaan

Kuolinsyy tuntematon, ne rakasti kai liikaa

Hyvää syntymäpäivää, teet mitä sun täytyy

Sun tehtävä on nyt syntyä uudelleen

Sano jotain hölmöö, sano vaikka «maumau»

Kirjoitan sen kattoon ja toivon, että nukahdan

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Vuosien päästä löytyy toisiinsa kietoutuneet

Hyvästi jäätyneet suut, rakastavaisten luut

Lauluja kirjoitetaan, oliko nähnyt kukaan

Kuolinsyy tuntematon, ne rakasti kai liikaa

Kun hiljaisuus oli kultaa

Tässä oli onnellisten kaupunki kerran

Vuorten yli ja metsään

Jos me vielä jaksetaan läpi aamun hämärän

Je ne sais plus ce que je pourrais faire

Muutaku dit que non : "Cher"

C'est la dernière nuit, puis tout est fini

La nuit le vent se lève et nous emmène avec lui

C'était l'histoire d'amour du siècle

Tu l'as enterré dans le sable, je l'ai lapidé

Quand le silence était d'or

Il était une fois une ville heureuse

Au-dessus des montagnes et dans les bois

Si nous endurons encore à travers le crépuscule du matin

Au fil des ans, vous trouverez entrelacés

Bonnes bouches glacées, os d'amants

Les chansons sont écrites pour voir si quelqu'un les a vues

La cause du décès est inconnue, je suppose qu'ils s'aimaient trop

Joyeux anniversaire, tu fais ce dont le soleil a besoin

La tâche du Soleil est maintenant de renaître

Dire une bêtise, dire même "maumau"

Je l'écris sur le plafond et j'espère m'endormir

Quand le silence était d'or

Il était une fois une ville heureuse

Au-dessus des montagnes et dans les bois

Si nous endurons encore à travers le crépuscule du matin

Au fil des ans, vous trouverez entrelacés

Bonnes bouches glacées, os d'amants

Les chansons sont écrites pour voir si quelqu'un les a vues

La cause du décès est inconnue, je suppose qu'ils s'aimaient trop

Quand le silence était d'or

Il était une fois une ville heureuse

Au-dessus des montagnes et dans les bois

Si nous endurons encore à travers le crépuscule du matin