Poika varjoisalta kujalta - Olavi Virta

Hän muuan poika vain on lailla poikain toisten

Hän tuntee työn ja varjot päiväin aurinkoisten

Hän viheltää kun kautta kujain sokkeloisten

Tie turistin ja neidonkin käy iltaisin

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Pieni kiharainen pää

Kujan pimentoihin jää

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Hän siellä viheltäin ja laulain tarinansa sulle kertoo

Ja kujan kulmat varjoineen

Hän kyllä tuntee tarkalleen

Ei koskaan äiti häntä kiellä vaikka vaara vaanii siellä

Ei pojallensa neuvojaan

Kai isä anna konsanaan

Hän ei ole vuosiltaan

Vielä yhtätoistakaan

Mutta laulun hilpeän

Oppi kujallansa hän

Vaikk' ei yhtätoistakaan

Lui, au fait, un fils est juste comme les fils des autres

Il connaît le travail et les ombres des beaux jours

Il siffle quand à travers le labyrinthe des ruelles

La route pour les touristes et les filles est le soir

Il n'a pas ans

Onze de plus

Petite tête frisée

Il y a de la glace dans la ruelle

Il y a sifflé et t'a chanté son histoire

Et les coins de la ruelle avec leurs ombres

Oui, il sait exactement

La mère ne le renie jamais même si le danger rôde là-bas

Pas le conseil de son fils

Je suppose que papa va abandonner

Il n'a pas ans

Onze de plus

Mais la chanson est hilarante

Il a appris dans sa ruelle

Il y a sifflé et t'a chanté son histoire

Et les coins de la ruelle avec leurs ombres

Oui, il sait exactement

La mère ne le renie jamais même si le danger rôde là-bas

Pas le conseil de son fils

Je suppose que papa va abandonner

Il n'a pas ans

Onze de plus

Mais la chanson est hilarante

Il a appris dans sa ruelle

Bien que pas onze