Hanget - Viikate

Lumisen tien, korkean penkan

Kylmään kylkeen varovasti istuutuu

Siniset kasvot allapäin

Kohmeisiin kämmeniin hautautuu

Ei lämmitä käsiä palavat sillat

Sormien läpi valkoista maata

Tuijottaa katse etäinen

Roudan ja viiman välikössä

Yksin hymyilee itselleen

Taivasta kohti liekit saa

Sulkeutuvat väsyneet silmät

Hyinen viima vähitellen kaikkoaa

Lumisen tien, korkean penkan

Kylmään syliin viimein nukahtaa

Ei surevia jälkeen jää

Route enneigée, rive haute

Asseyez-vous prudemment du côté froid

Bleu face vers le bas

Il est enterré dans ses paumes

Ne chauffe pas les mains brûlant les ponts

Doigts blancs à travers les doigts

Regardant au loin

Dans l'espace entre le gel et le dernier

Seul sourit à lui-même

Vous pouvez obtenir des flammes vers le ciel

Les yeux fatigués se ferment

La ligne de glace disparaît progressivement

Route enneigée, rive haute

Les genoux froids s'endorment enfin

Plus de chagrin