Mies ja kuusi kantajaa - Viikate

Tähdet täydentävät öitä

Teiden varret kynttilöitä odottaa

Kunnes seuraksensa saavat surusidontaa

On mieli meren musta

Aatos vailla kadotusta kohoaa

Sadepilvet ovat tottuneita satamaan

Vie miestä tie, vie miestä

Vie viimeinkin viimeisiin liekkeihin

Niin miksi kutsutaan saattuetta

Jossa matkustaa

Yksi mies ja kuusi kantajaa

Katkoviivat tihenevät

Edessä elämän kevät odottaa

Kunnes kuusikorven päässä viimein katoaa

Jäljellä meri musta

Olkapäällään lohdutusta tarjoaa

Sadepilvet eivät väsy vielä satamaan

Vie miestä tie, vie miestä

Vie viimeinkin viimeisiin liekkeihin

Niin miksi kutsutaan saattuetta

Jossa matkustaa

Yksi mies ja kuusi kantajaa

Les étoiles complètent les nuits

Bougies en bordure de route en attente

Jusqu'à ce que leurs compagnons reçoivent un lien de chagrin

Il y a un esprit de la mer noire

La veille sans perte se lève

Les nuages ​​de pluie sont habitués au port

Prends l'homme par la route, prends l'homme

Prenez enfin les dernières flammes

Alors pourquoi le convoi s'appelle-t-il

Où voyager

Un homme et six plaignants

Les lignes pointillées s'épaississent

Devant la vie le printemps attend

Jusqu'à ce que six oreilles disparaissent finalement

Noir de mer restant

Sur l'épaule offre un confort

Les nuages ​​de pluie ne se lassent pas encore du port

Prends l'homme par la route, prends l'homme

Prenez enfin les dernières flammes

Alors pourquoi le convoi s'appelle-t-il

Où voyager

Un homme et six plaignants