Sunnuntaisin Kuolee Kuninkaat - Yö

Puut pienen polun reunustaa

On suihkuallas aina tyhjä vaan

Nyt puiden yli meren täältä nähdä voi

Kun ennen tuuli vain sen äänet joskus tänne toi

Saavuin tänne niin kuin häpeillen

Edes kynttilää mä tänne tuonut en

Vastannut en öisiin viesteihin

Soittanut en vaikka lupasin

Ja kahdestaan pojat nurmikolla makaa

Katsoo poutapilvien takaa joskus aurinko kuin muistuttaen

Ettei kuitenkaan joka hetkeen pääse mukaan

Joskus tietä tunne ei kukaan, ota vastaan päivät jotka kiinni saat

Sillä sunnuntaisin kuolee kuninkaat

Kun tarttunut ei tuuli purjeisiin

Hän enää jaksanut ei jäädä ankkuriin

Ei jaksanut hän enää odottaa

Ilman valtakuntaa kaikki katoaa

On helppo mennä jos vain käsketään

Vaan vaikeaa on pyytää lähtemään

Nyt liian myöhään saavun tänne kuitenkin

En ole vahvempi kuin kuuluu tapoihin

Des arbres bordent un petit chemin

Il y a une douche toujours vide mais

Maintenant, vous pouvez voir les arbres au-dessus de la mer d'ici

Quand devant le vent seuls ses sons apportaient parfois ici

Je suis arrivé ici comme si j'avais honte

Je n'ai même pas apporté de bougie ici

Je n'ai pas répondu aux messages du soir

Je n'ai pas appelé même si j'ai promis

Et les deux garçons sont allongés sur la pelouse

Regarder derrière les nuages ​​de pluie est parfois le soleil comme rappel

Cependant, vous ne pouvez pas profiter de chaque instant

Parfois, la route ne sent personne, prends les jours où tu te rattrapes

Car les rois meurent le dimanche

Quand attrapé pas de voiles de vent

Il ne pouvait plus rester au mouillage

Il ne pouvait plus attendre

Sans le royaume, tout disparaîtra

C'est facile d'y aller si vous le commandez

Mais c'est dur de demander à partir

Cependant, je viens ici trop tard maintenant

Je ne suis pas plus fort que je ne suis dans l'habitude