Taivaanääreläiset - Cmx

Kun olit sanonut mitä sanoit

kuulin tuhannen oven

varjoisilla käytävillä vääjäämättä sulkeutuvan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

näin risteytyväin teiden mutkiin

lakastuvan tuhannen tienviitan.

Ja räpäytit vain silmiäsi

katsoit hetken muualle

kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

minun sisälläni kuoli joku lapsi,

joka uskoi loputtomaan maailmaan.

Kun olit sanonut mitä sanoit

olin vapaa tänne kulkemaan

missä jokainen on kohtalonsa kanssa yksinään.

Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi

ja otsallesi kuutamosta sirpale,

siitä päivästä jäi merentumma laine silmäkulmiisi

ja tuulenpesä asunnoksi kylmyyden.

Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut,

riittäköön rakkaus vain aamuun.

Sulkekoon kuolema pettäjäin suut,

en usko rakkauden haamuun, kalpeaan.

Quand tu as dit ce que tu as dit

J'ai entendu mille portes

les couloirs ombragés se fermeront inévitablement.

Quand tu as dit ce que tu as dit

donc les virages les plus croisés

flétrir mille panneaux routiers.

Et tu viens de cligner des yeux

tu as regardé ailleurs un instant

quand les générations sont mortes et les villes se sont effondrées.

Que les jours se détournent et que la lune s'en aille,

que l'amour ne suffise qu'au matin.

Que la mort ferme la bouche des trompeurs ;

Je ne crois pas au fantôme de l'amour, pâle.

Quand tu as dit ce que tu as dit

un enfant est mort en moi,

qui croyait en un monde sans fin.

Quand tu as dit ce que tu as dit

J'étais libre d'aller ici

où chacun est seul avec son destin.

Depuis ce jour, un morceau du ciel qui tombe est resté dans ta gorge

et sur ton front du clair de lune à l'écharde,

depuis ce jour la vague marine est restée au coin de tes yeux

et le pare-brise comme un appartement dans le froid.

Que les jours se détournent et que la lune s'en aille,

que l'amour ne suffise qu'au matin.

Que la mort ferme la bouche des trompeurs ;

Je ne crois pas au fantôme de l'amour, pâle.