Rakastavaiset - Eppu Normaali

Kun yön kylmyys vaatteen

Läpi tunkee lihakseen

Hän taakseen vilkaisten

Nostaa pullon huulilleen

Kai häntä kylmyydessä

Yksinäisyys kuristaa

Käheästi naurahtaen

Sanat ulos puristaa

Mä katson pullon pintaa

Mä katson itseäin

Niin kuin lapsi kaipaa rintaa

Mä kaipaan itseäni

Hän pullo povessaan

Sisään astuu kahvilaan

Ei kahvikupin hintaa

Pysty maksamaan

Häiriöksi semmoiset on

Jotka käsin suojaa pulloaan

Kun asfalttia

Kyntää otsallaan

Suru raastaa rintaa

Taas yksin loiset on

Kylmää asfaltinkin pintaa

Kovempia toiset on

Kun sua joskus kaipaan yössä

Tuntui silloin kuin työssä-

Kin voisin käydä vuokses

Kamoon beibi kaipaan luokses

Ja tyhjänäkin, kuivin suin

Sut turvaan, takin helmaan tungin

Vaikkakin suudelluin tyttö

Olet tämän kaupungin

Hän makaamaan käy lehdon reunaan

Rakkaansa on seuranaan

Vielä suukon saa

Ja uneen vaipuu

Mieleensä tulvahtaa

Täytetty kaipuu

Kuin roomalaiset alla kuun

Seuranaan tähdet, juurilla puun

Pakkanen korjaa yöllä jo pois

Vain rakastavaiset näin kuolla vois

Après une nuit de vêtements froids

Pénètre à travers le muscle

Il regarde derrière lui

Porte la bouteille à ses lèvres

je suppose qu'il a froid

La solitude étrangle

Rire d'une voix rauque

Les mots se pressent

Je regarde la surface de la bouteille

je me regarde

Comme un enfant manque sa poitrine

je me manque

Elle a une bouteille dans sa poitrine

Il entre dans le café

Pas de prix de tasse de café

Impossible de payer

Une telle perturbation est

Qui protège sa bouteille à la main

Quand l'asphalte

Labourer sur son front

Le chagrin râpe la poitrine

Encore une fois, seuls les parasites sont

Même une surface d'asphalte froide

D'autres sont plus durs

Quand sua parfois la nuit me manque

C'était comme

je pourrais y aller aussi

Le bébé de Kamoon me manque

Et même la bouche vide et sèche

Sut à la sécurité, je m'accroche à l'ourlet de ma veste

Bien que la fille la plus embrassée

Vous êtes dans cette ville

Il va se coucher au bord du bosquet

Sa bien-aimée est avec lui

Tu reçois toujours un baiser

Si le sommeil tombe

Il inonde mon esprit

Rempli de nostalgie

Comme les romains sous la lune

Accompagné d'étoiles, aux racines d'un arbre

Le gel se fixe déjà la nuit

Seuls des amoureux comme celui-ci pourraient mourir