Vahantajoki - Eppu Normaali

Sade vilvoittava valuu maahan

Janon sammuttaa

Pitkä vilja pienen pojan

Syliinsä hukuttaa

Joessa varpaat viilenee

Kun varoo vaan ettei kalat haukkaa

Aurinko on mukava kaveri

Mutta onneksi kaukana

Kesäkuisen äidin syliin saa

Vihreyteen kellahtaa

Lämmin tuuli keuhkot täyttää

Naapurin pellolla kasvaa vuori

Se kerran valloitettiin

Viimesyksyiset koivunlehdet

Sanomalehteen käärittiin

Henkisavuja pössyteltiin

Kunnes polvet notkahti

Ja seuraavalla viikolla vuorenlaki paloi poroksi

Merkkimme näihin maihin jää

Ilmakivääri ja tähkäpää

Naapurin isännälle veli näyttää

Joskus poikien kanssa mennään ryyppäämään

Joen rantaan

Hiekkatörmälle nuotiopaikan

Kaivamme santaan

Pimeä vihreä, ympäröi kuu meitä

Taivaalta möllöttää

Sitä pontikkapullon pohjan läpi

On kiva töllöttää

Keväisen koulupäivän

Joen rannassa mieleen jäivän

Esterin olut täyttää

Älä ota maailmaani pois

Ilman en elää vois

Maa lapsilleen kuuluu

La pluie refroidit le sol

Janon ferme ses portes

Grain long pour un petit garçon

Ses bras se noient

Dans la rivière les orteils se refroidissent

Quand prudent mais pas le faucon poisson

Le soleil est un gentil garçon

Mais heureusement loin

Les genoux de la mère de June sont autorisés

Il devient vert

Le vent chaud remplit les poumons

Une montagne pousse dans le champ du voisin

Il a été une fois conquis

Feuilles de bouleau de l'automne dernier

Le journal était emballé

Des bouffées de fumée ont été pilonnées

Jusqu'à ce que les genoux fléchissent

Et la semaine suivante, la loi de la montagne a brûlé les rennes

Notre empreinte sur ces pays restera

Carabine à air comprimé et cob

Le frère regarde le maître du voisin

Parfois on va boire un verre avec les garçons

Vers la rive du fleuve

Un bac à sable

Nous creusons dans le sable

Vert foncé, entouré de la lune nous

Le ciel gronde

À travers le fond de la bouteille du ponton

C'est bien de gâcher

Journée scolaire de printemps

Au bord de la rivière je me souviens

Remplissage de bière d'ester

Ne m'enlève pas mon monde

Je ne peux pas vivre sans ça

La terre appartient à leurs enfants