Hel - Horna

Ikuisesti on kirottujen talvieni valtakunta

Ollut Pohjolan myrskyissä.

Maillani ei

Paista aurinko lämmittäen, yö on ikuinen

Kuutamoineen.

Lumimainen jää, kylmä peili

Kauniimpaa ei olekaan.

Lumen peittämät rinteet

Laakeat ja metsät… Rakkainta

Minulle

Joka yö laulavat lapseni minulle kuun

Hymnejä, ulvovat sen kauneutta.

Silmäni

Lepäävät talvimaisemissa, sieluni niissä

Ylväänä vaeltaa.

Turinsissa valtakuntani

Tunnetaan nimellä Hel.

Lumen, jään ja

Pakkasen ikuinen, muinainen maailma

Forever est le royaume de mes hivers maudits

Été dans les tempêtes du Nord.

Pas de mon côté

Briller le soleil tout en se réchauffant, la nuit est éternelle

Avec son clair de lune.

Glace enneigée, miroir froid

Il n'y a rien de plus beau.

Pistes enneigées

Plat et forêts… Bien-Aimé

Tome

Tous les soirs mes enfants me chantent pendant un mois

Hymnes, hurlant sa beauté.

Mes yeux

Se reposer dans le paysage d'hiver, mon âme en eux

Il erre fièrement.

A Turin, mon royaume

Connu sous le nom de Hel.

Neige, glace et

Le monde éternel et ancien du givre