Piste - Ismo Alanko

Kerran Helsingissä yksin kuljin aamuyöllä pitkin katuja ja mietin eloani

Mietin miksi mieli kaataa aina likasangon niskaansa ja nautiskelee kylvystänsä

Pääpostin luona kuulen tutun äänen mutten näe ketään muuta kuin sen ratsastajan

Astun lähemmäksi, kuuntelen, hevonen on lämmin kivi hengittää

Silloin kun kuu on stadionin tornin kohdalla, Marskilta pääsee karmea kirous

Jo koittaa hulluus, mietin lähdenkö kotiin kun kivinen marsalkka huutaa ääni

väristen

Teen tämän nyt selväksi, rakastan teitä kaikkia, piste

Ratsastamme halki Töölön, kohti meren rantaa puistoon, jossa tutut metalliset

kasvot

Saavat punertavan värin, Sibbe nostaa taskumatin huulilleen ja hymyilee kuin

lapsi

Loistaa täysikuu, me kolme kaverusta viritämme laulun elämälle kiitos

Urkupillit kaadetaan, kiviruumiit maahan kaivetaan

Silloin kun kuu, on piilossa pilven takana me lennämme hilpeinä Havis Amandan

luo

Joka taipuu lauluun, hylkeet sylkevät kuohuviiniä, väristen laulamme Valse

Tristen

Teen tämän nyt selväksi, rakastan teitä kaikkia, piste

Silloin kun kuu, on täytenä kolmen sepän päällä, orgiat jyskää siellä ja täällä

Haihtuu kaipuu, seppä vainaalta vasaran lainaan, taomme rytmiä luut kalisten

Teen tämän nyt selväksi, rakastan teitä kaikkia, piste

Piste

Piste

Une fois à Helsinki seul, j'ai marché dans les rues le matin et j'ai pensé à ma vie

Je me demande pourquoi l'esprit verse toujours un seau de terre autour de son cou et aime se baigner

Au poste principal, j'entends une voix familière mais ne vois personne d'autre que son cavalier

Je m'approche, j'écoute, le cheval est une pierre chaude pour respirer

Quand la lune est à la tour du stade, une terrible malédiction s'échappe de Marski

La folie arrive déjà, je me demande si je rentrerai quand le rocky marshal crie

vibrant

Permettez-moi de clarifier les choses maintenant, je vous aime tous, point

Nous traversons Töölö, vers le front de mer jusqu'à un parc aux métaux familiers

Visage

Prenant une couleur rougeâtre, Sibbe porte son tapis de poche à ses lèvres et sourit comme si

enfant

Briller la pleine lune, nous trois amis accordons la chanson à la vie merci

Les tuyaux d'orgue sont coulés, les corps de pierre sont creusés dans le sol

Quand la lune se cache derrière le nuage on vole en hilarité chez Havis Amanda

tour

Qui se plie au chant, les phoques crachent le mousseux, le coloré on chante Valse

Tristan

Permettez-moi de clarifier les choses maintenant, je vous aime tous, point

Quand la lune est pleine de trois forgerons, des orgies martèlent ici et là

Le désir qui s'évapore, le forgeron d'entre les morts au marteau, nous forgeons le rythme des os du forgeron

Permettez-moi de clarifier les choses maintenant, je vous aime tous, point

Indiquer

Indiquer