Tyyny - Maija Vilkkumaa

Ehkä joskus oli jotain muuta

Pitkiä öitä päivät täynnä kaipuuta

En muista paljonkaan

Iltaisin puhutaan pitkään meistä

Sä huokaat ja tuijotat keittiöveistä

Mun kahvi on haaleaa taas

Ja sä sanot mä oon tyyny sun naaman päällä

Mä oon umpikujan pää

Mä oon se kamala vanne joka keväisin aina sun otsaasi kiristää

Mä oon tyyny sun naaman päällä

Mä oon umpikujan pää

Mä oon se kamala vanne joka keväisin aina sun otsaasi kiristää

Tapetteihin ikävä juuttuu

Jonain päivänä ei jaksa enää suuttuu

Mitä sitten tapahtuu

Niskaa särkee olen väsynyt tähän

Meisson raivoa paljon ja sanoja niin vähän

Mennään välillä nukkumaan

Ja sä sanot mä oon tyyny sun naaman päällä

Mä oon umpikujan pää

Mä oon se kamala vanne joka keväisin aina sun otsaasi kiristää

Mä oon tyyny sun naaman päällä

Mä oon umpikujan pää

Mä oon se kamala vanne joka keväisin aina sun otsaasi kiristää

Peut-être que parfois il y avait autre chose

De longues nuits pleines de nostalgie

je ne m'en souviens pas beaucoup

Le soir on parle longuement de nous

Tu soupires et regarde les couteaux de cuisine

Mon café est redevenu tiède

Et tu dis que je suis un oreiller avec un soleil sur ton visage

Je suis la fin d'une impasse

J'ai cet horrible cerceau à chaque printemps qui te serre toujours le front

J'ai un oreiller sur mon visage

Je suis la fin d'une impasse

J'ai cet horrible cerceau à chaque printemps qui te serre toujours le front

Le papier peint se coince

Un jour il ne sera plus fâché

Que se passe-t-il alors

Mal au cou j'en ai marre

Meisson rage beaucoup et parle si peu

Allons nous coucher entre temps

Et tu dis que je suis un oreiller avec un soleil sur ton visage

Je suis la fin d'une impasse

J'ai cet horrible cerceau à chaque printemps qui te serre toujours le front

J'ai un oreiller sur mon visage

Je suis la fin d'une impasse

J'ai cet horrible cerceau à chaque printemps qui te serre toujours le front