Kettu ja korppi - Mariska & Pahat Sudet, Mariska

Du-duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-duu

Kettu huomasi

Oksalla puun, korppiherra herkkusuun

Joka hiljaa, istui vaan

Ja kantoi juustopalaa nokassaan

Hyvää päivää herra

Kuinka te siellä ylhäällä jaksellette?

Vastausta ei kuulunut

Mut kettupa ei moisesta lannistunut

Du-duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Duu-du-duu-du

Se jatkoi «Arvon korppi, kuulkaahan

Olet kuullut kylillä puhuttavan

Että teillä upee ääni on

Myös karismanne näkyy olevan verraton

Suokaa minulle kunnia

Hetken laulustanne nauttia»

No sehän tepsi, kappas vaan

Ja korppi rupes täysin rinnoin raakkumaan

Krä-krää-krä-krää

Krä-krä-krä-krä

Krä-krää-krä-krää

Krää!

Juusto tippui, kettu nappas sen

Ja häpyi maisemista, hykerrellen

Ei korppi huijausta heti tajunnut

Kun silmät kiinni se oli raakkunut

On kettu kovin

Katala

Moraaliltaan

Matala

Mut sudet ne eivät milloinkaan

Narrais suuta avaamaan

Linnun jonka ääni on kuin korpin

Krää!