Koskaan koskaan - Anna Eriksson

Mitä tekisin nyt jos sä et olis tullut

lapsen itkun naapurista kuullut

hiljaa katsonut kun mereen saapuu jäät

mitä tekisin nyt jos sä et olis tässä

ehkä jonkun luota lähtemässä

yksinäisyydestä toiseen kulkisin

kuinka paljon olen kiittänyt

miten ikinä muu ois riittänyt

ja tämän varmuudella olen päättänyt

Kaiken annan mä ilolla pois

mut sua en koskaan, koskaan ja ikinä en paljon viereltä kadota vois

mut sut mä etsin ääriltä maailmojen

Mitä tekisin nyt jos sä et olis tullut

kenen ääntä oikeaksi luullut

kenen kosketuksen alta poistunut

mitä sanoisin nyt jos sä et olis tässä

tyhjää löisi kielet sisimmässä

hljaa tuntisin kun minuun saapuu jäät

kuinka paljon olen kiittänyt

miten ikinä muu ois riittänyt

ja tämän varmuudella olen päättänyt

Kaiken annan mä ilolla pois

mut sua en koskaan, koskaan ja ikinä en paljon viereltä kadota vois

mut sut mä etsin ääriltä maailmojen

Toiveet on taivaisiin lentäneet

mastoissa tuulet on kääntyneet

päivästä pois tahdoin aina jonnekin

nyt jään

Kaiken annan mä ilolla pois

mut sua en koskaan, koskaan ja ikinä en paljon viereltä kadota vois

mut sut mä etsin ääriltä maailmojen …(x2)

Que ferais-je maintenant si tu n'étais pas venu

entendu un enfant pleurer d'un voisin

tranquillement regardé la glace arriver en mer

que ferais-je maintenant si tu n'étais pas là

peut-être quitter quelqu'un

Je marcherais d'une solitude à l'autre

combien j'ai remercié

comment jamais autrement aurait été suffisant

et j'en suis sûr

Je donnerai tout avec plaisir

Mais je n'ai jamais, jamais et jamais pu perdre grand-chose

mais je cherche des mondes extrêmes

Que ferais-je maintenant si tu n'étais pas venu

dont vous pensiez que la voix était juste

touche gauche

que dirais-je maintenant si tu n'étais pas là

le vide frapperait les langues à l'intérieur

Je l'ai senti quand la glace est arrivée

combien j'ai remercié

comment jamais autrement aurait été suffisant

et j'en suis sûr

Je donnerai tout avec plaisir

Mais je n'ai jamais, jamais et jamais pu perdre grand-chose

mais je cherche des mondes extrêmes

Les espoirs se sont envolés vers le ciel

sur les mâts les vents ont tourné

jour de congé j'ai toujours voulu quelque part

maintenant je vais

Je donnerai tout avec plaisir

Mais je n'ai jamais, jamais et jamais pu perdre grand-chose

mais je cherche les extrêmes des mondes… (x2)