Mitä jää - Anna Eriksson

Mä olisin niin mielelläin ollut se oikea

Vaan kuvan jonka peilissä näin, en oppinut tuntemaan

Tiedä en, mä löydänkö takaisin

Tää outo tie mua vie ja mennä mun täytyy

Mitä jää käsikirjoitus kun häviää

Kun mitään ei sanat entiset voi selittää

Mitä teen, tämä tie loppuun kun kuljetaan

Edessäin ovi avataan tuntemattomaan

Mä tiedän kai vähemmän tänään kuin milloinkaan

Vielä joskus sen ymmärrän, sä autoit mua luopumaan

Ei, enää en tahdo kääntyä takaisin

Tää uusi tie mua vie ja viedä sen täytyy

Mitä jää käsikirjoitus kun häviää

Kun mitään ei sanat entiset voi selittää

Mitä teen, tämä tie loppuun kun kuljetaan

Edessäin ovi avataan tuntemattomaan

Ei, enää en tahdo kääntyä takaisin

Tää uusi tie mua vie ja viedä sen täytyy

Mitä jää, käsikirjoitus kun häviää

Kun mitään ei sanat entiset voi selittää

Mitä teen, tämä tie loppuun kun kuljetaan

Edessäin ovi avataan tuntemattomaan

Mitä jää

J'aurais été si heureux d'avoir raison

Mais je n'ai pas appris à connaître l'image que j'ai vue dans le miroir

je ne sais pas si je le retrouverai

Cette route étrange me prend et je dois y aller

Ce qu'il reste du script quand il disparaît

Quand rien les paroles des premiers ne s'expliquent

Quoi que je fasse, cette route se termine lorsqu'elle est conduite

La porte d'entrée s'ouvre sur l'inconnu

Je suppose que j'en sais moins aujourd'hui que jamais

Parfois je m'en rends compte, tu m'as aidé à abandonner

Non, je ne veux plus revenir en arrière

Cette nouvelle route me prendra et je dois la prendre

Ce qu'il reste du script quand il disparaît

Quand rien les paroles des premiers ne s'expliquent

Quoi que je fasse, cette route se termine lorsqu'elle est conduite

La porte d'entrée s'ouvre sur l'inconnu

Non, je ne veux plus revenir en arrière

Cette nouvelle route me prendra et je dois la prendre

Ce qui reste est le script quand il disparaît

Quand rien les paroles des premiers ne s'expliquent

Quoi que je fasse, cette route se termine lorsqu'elle est conduite

La porte d'entrée s'ouvre sur l'inconnu

Ce qui reste